Anna-Maija Joensuun ja Marjaana Kojo-Eskolan tekstiilitaidenäyttely avautuu Pirkko-Liisa Topeliuksen galleriassa Helsingissä 25.5. (Ullanlinnankatu 1 A 2–4, Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16).
Teokset käsittelevät luonnon muotoja ja materiaaleja, ajan kulumista, kulumisen jälkiä ja merkkejä materiaalissa. Näyttelykokonaisuus on luonnonläheinen: maalatut teokset näyttävät luontoa ulkoapäin, ja ajan kuluessa muuttuneet materiaalit kuvaavat luontoa kuin sisältä päin.
Anna-Maija Joensuu
Näyttelyn teosten valmistustekniikkana Anna-Maija Joensuu on käyttänyt kontaktivärjäystä ja ikäännyttämistä muun muassa ruosteisilla esineillä, teellä ja kahvilla. Anna-Maijasta on mielenkiintoista seurata miten ruostuva rauta ja maatuvat materiaalit jättävät tekstiiliin tai vaikkapa paperiin ajan kuluessa omat merkkinsä. Jälkinä syntyy uusia värejä ja kuvioita, mutta myös ikääntymisen ja kulumisen merkkejä. Anna-Maijaa kiinnostaa myös se, kuinka hän voi muokata näitä sinänsä sattumanvaraisia ajanjälkiä ja hallita kankaan ikääntymisprosessia. Tekniikka on hidas, on vain rauhassa odotettava miten aika kohtelee alkuperäistä suunnitelmaa ja puututtava prosessiin oikealla hetkellä.
Näyttelyn teosten materiaalina Anna-Maija Joensuu on käyttänyt pääasiassa kierrätysmateriaaleja, mikä on sanellut suunnittelun lähtökohdan. Anna-Maija tutkii materiaalia, oli se sitten ruosteista rautaa, kangasta tai paperia, ja antaa ajatusten lentää.
- Vaikka suunnitteluni on useimmiten materiaalilähtöistä, käyttämäni tekniikat vievät ajatukset ajan ja luonnon tematiikkaan.
Marjaana Kojo-Eskola
Marjaana Kojo-Eskolan käyttämässässa loimimaalaustekniikassa maalaus tehdään pensselillä loimilankoihin ennen kutomista. Kun maalaus on valmis, kude kudotaan loimilankojen lomaan, jolloin vasta lopullinen kuva ja pinta muodostuu. Loimimaalauksessa lankamateriaali ja pintarakenne sekä loimilangoille tehty maalaus muodostavat yhdessä lopputuloksen.
- Loimimaalausten aiheet ovat pieniä yksityiskohtia, kiinnostavia pintoja ja muotoja luonnosta. Niitä, joita ihminen maisemaa katsellessa ei näe. Luonto on kaunis maisemana, mutta yllättävää, että sen kauneus ei vähene, vaikka tutkisi yksityiskohtia hyvin läheltäkin. Läheltä katsottuna luonnossa ihmetyttää sen samanaikainen sattumanvarainen vapaus ja tarkka järjestys. Se sisältyy maisemaan kyllä, mutta sen kauneus kätkeytyy katsojalta maiseman laajuuteen.
- Olen etsinyt pintoja ja rakenteita, joita ei voi nähdä kaukaa ja kiireessä. Pitää pysähtyä ja katsoa läheltä. Luonnosta huomatut yksityiskohdat on poimintoja, omia löytöjä. Ne ovat myös vertauskuvia ihmisen elämästä. Niitä ihmetellessä mielessä pyörii koko elämä.
LUONNOLLISTA-näyttely siirtyy heinäkuuksi Raaheen Marjaana Kojo-Eskolan työhuoneelle:
Lybeckerin vanha koulu, Reiponkatu 35, Raahe
Avoinna ti–pe 10–17, la 12–16, su–ma suljettu
Anna-Maija Joensuu www.amjoensuu.fi
Marjaana Kojo-Eskola www.kojo-eskola.fi
Marjaana Kojo-Eskola on Taitoverkossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti